Hei taas! Lumet sulaa ja ulkona alkaa olla lämmintä. Nyt on koeviikko joten mulla on paljon aikaa, kun ei ees oo kokeita kun pari. Rakastan näitä neljän palkin jaksoja. <3 Hui muistan kun kirjotin viime syksynä tänne ensimmäisen koeviikon aikana, ja nyt on menossa jo viides. Oho. Aika menee nopeeta. Enää yks jakso, viis jo menny, ja sit eka vuos lukiota jo takana. Outoa kun kaikki kaverit koulussa miettii nyt ensi vuoden valintoja, ja mun ei tarvikkaan. Tai tarvii tavallaan, mutta en oikeasti tee niitä, vaan sillai et mietin et mitä lukisin jos olisin täällä, ja ilmotan ne opolle ja sit opo niiden pohjalta tekee vuoden päästä mulle ne valinnat. Niin ja juttelin muutenkin sen kanssa tästä vuodesta, ja oli vaan niin kivaa, kun sekin oli ihan innoissaan ja sano että on tosi hienoa että lähen vaihtariks. :) Ja sit kysyin, et miten se menee, et kun tuun takasin, niin oonko sit vuotta nuorempien kanssa vai jatkanko sen oman luokan kanssa kunnes ne lähtee pois jne. Ja opo sano, et luultavasti saan valita. Ois ehkä hauskaa olla oman luokan kanssa niin pitkään kun mahollista, mutta kuitenkin taidan haluta mennä ihan kakkoselle nuorempien kanssa. Koska ois outoa, kun omat kaverit jäis lukulomalle, ja sitten olisinkin ihan yksin, kun en tuntis oikein niitä muita.
Joo. Oottelin tossa talvella hirveesti sitä kun tulis se "enää suunnileen puoli vuotta lähtöön" -päivä. Ja sitten se tuli ja meni, ja tässä kerran kun rupesin miettimään, ni tajusin et mitäs kettua, lähtöön on enää alle viisi kuukautta! Aaaa vitsit miten kivaa. :) Ja oi kun sais perhetietoja tai jotain jo kohta. Mitä oon lueskellu tuolta, niin ens vuoden vaihtarit on monet jo saanu perheen. STS:ltä sanoivat silloin aikoinaan, että huhtikuusta eteenpäin voi alkaa odottaa perhetietoja. Eli nyt voi jo. :)
Ja STS:ltä tuli myös sähköpostia, valmennustilaisuus järjestetään 14.5. ja on ihan täällä Jyväskylässä. Pakollinen myös vanhemmille! Hehe, iskänkin on tultava :D se jo valitti, että menee siinä lauantaipäivä sitten siellä. Vaikka ei se kestä kun kahteen? Kai. :)
Mutta ei kai mulla enempää tällä kertaa. Ei tässäkään nyt ollut hirveesti asiaa, mutta pitäähän sitä aina välillä kirjottaa.Toivottavasti ens kerralla jo jotain tietoja, tai sitten ei. Viimestään sit valmennustilaisuudesta, johon onkin tosiaan enää se reilu kuukausi! :)
maanantai 11. huhtikuuta 2011
tiistai 15. helmikuuta 2011
Wild Wild West !
Tää on ollu hyvä alkuviikko! Eilen sain ihan supermahtavia uutisia ja tänään mulla oli kiva päivä koulussa ja kävin myös leikkautaan hiukset (hui miten lyhyet ne nyt on!) ja sain ripsienvärjäyksenkin! :)
Viime viikon torstaina sain siis STS:ltä sähköpostia (jonka vahingossa olin jo poistamassa, kun luulin et se oli vaan jotain roskaa... :D), jossa sanottiin: "Sinut on hyväksytty oppilasvaihtoon yhteistyöjärjestömme Shecanan kautta!" Olin vaan eka että häh, koska kuvittelin että mun vastaanottavana järjestönä olis STS myös ihan Kanadassa. Sit hoksasin, että tosiaa, tekevät yhteistyötä, niinkun monet muutkin järjestötkin tekee. Siinä sitten etsiydyin Shecanan nettisivuille, ja löysin sieltä semmoisenkin kohdan, kun "meet our students" mistä pääsi kattomaan niitä oppilaita, jotka oli tulossa, mut joille ei ollu vielä perhettä. Onneksi ne ei olleet ihan justiinsa päivitettyjä, eikä myöskään meikäläinen omaa pärstäänsä sieltä löytänyt. Ainakaan vielä. :D
Olin siinä sitten über-onnellinen koko torstain, ja perjantaina lueskelin lisää Shecanan sivuja, ja huomasin että Shecana toimii siis Länsi-Kanadassa!! Ja se on kyllä ihan huippua, koska oon just viime aikoina toivonutkin pääseväni länteen! Laitoin sit sillon perjantai-iltana STS:lle sähköpostia. Oli mulla siis muutenkin niille asiaa, mut siinä ohessa sit utelin, että hei, huomasin et tää järjestö toimii tuolla länsiosassa Kanadaa, että sinnekköhän minutkin sijotetaan. Ja koska viikonloppuna ei tietenkään vastata sähköposteihin, niin oottelin siinä sitten maanantaihin, ja huomasin hyppytunnilla ilokseni, että kylläpä ne vastaakin nopeasti! Tosiaan olivat jo puoleenpäivään mennessä vastanneet, ja siellä viestissä luki myös se minkä halusin kuulla: "Shecana toimii länsi-Kanadassa, joten sinunkin sijoitus tulee mitä todennäköisimmin olemaan Brittiläisessä Kolumbiassa!" :)))
Ja voihan viineri, että joku on täällä nyt innoissaan!! :D Meinaan, British Columbia on kuulemma Kanadan kauneinta aluetta, tuolla lännessä on kuulemma muutenkin niin kaunista :)<3 Esimerkiksi tää viime Olympialaisten paikka, Vancouver, on BC:ssä ja siellä on kuulemma tosi kaunista, vaikka epäilen ettäkö kovinkaan lähelle Vancouveria pääsisin. Ainiin ja muuten, esim, just tonne Vancouveriin on aikaero 10 tuntia, eli aika paljon. Mutta ei se mitään. :) Eli sijoitus sinne ei oo mitenkään ihan 100% varmaa, mutta kuitenkin suorastaan todennäköistä. Mut en kyllä oo niin nirso :D mulle kelpasi ihan mainiosti vaikka se viereinenkin provinssi, Alberta, siitä. Kuulemma kai kuitenkin meinaavat että läntisistä provinsseista se sijoitus nyt toivonmukaan löytyis.
Ja loistavaa on myös se, että tämä tosiseikka että paperini ovat nyt jo BC:ssä tarkoittanee sitä, että voivat jo ettiä perhettä ja koulua, ja minä voin edelleen elätellä toiveita, että saan sijoitustiedot suht aikaseen! :] Homma etenee taas! Ja empä tainnu vielä kertoa myöskään, että sain tammikuussa sähköpostin "Nyt alkaa orientoituminen vaihto-oppilaaksi" Jee! Ja nyt saan siis kuukausittain sähköpostia, joka omalla tavallaan sitten valmentaa lähtöön ja koko tähän prosessiin. :)
Viime viikon torstaina sain siis STS:ltä sähköpostia (jonka vahingossa olin jo poistamassa, kun luulin et se oli vaan jotain roskaa... :D), jossa sanottiin: "Sinut on hyväksytty oppilasvaihtoon yhteistyöjärjestömme Shecanan kautta!" Olin vaan eka että häh, koska kuvittelin että mun vastaanottavana järjestönä olis STS myös ihan Kanadassa. Sit hoksasin, että tosiaa, tekevät yhteistyötä, niinkun monet muutkin järjestötkin tekee. Siinä sitten etsiydyin Shecanan nettisivuille, ja löysin sieltä semmoisenkin kohdan, kun "meet our students" mistä pääsi kattomaan niitä oppilaita, jotka oli tulossa, mut joille ei ollu vielä perhettä. Onneksi ne ei olleet ihan justiinsa päivitettyjä, eikä myöskään meikäläinen omaa pärstäänsä sieltä löytänyt. Ainakaan vielä. :D
Olin siinä sitten über-onnellinen koko torstain, ja perjantaina lueskelin lisää Shecanan sivuja, ja huomasin että Shecana toimii siis Länsi-Kanadassa!! Ja se on kyllä ihan huippua, koska oon just viime aikoina toivonutkin pääseväni länteen! Laitoin sit sillon perjantai-iltana STS:lle sähköpostia. Oli mulla siis muutenkin niille asiaa, mut siinä ohessa sit utelin, että hei, huomasin et tää järjestö toimii tuolla länsiosassa Kanadaa, että sinnekköhän minutkin sijotetaan. Ja koska viikonloppuna ei tietenkään vastata sähköposteihin, niin oottelin siinä sitten maanantaihin, ja huomasin hyppytunnilla ilokseni, että kylläpä ne vastaakin nopeasti! Tosiaan olivat jo puoleenpäivään mennessä vastanneet, ja siellä viestissä luki myös se minkä halusin kuulla: "Shecana toimii länsi-Kanadassa, joten sinunkin sijoitus tulee mitä todennäköisimmin olemaan Brittiläisessä Kolumbiassa!" :)))
Ja voihan viineri, että joku on täällä nyt innoissaan!! :D Meinaan, British Columbia on kuulemma Kanadan kauneinta aluetta, tuolla lännessä on kuulemma muutenkin niin kaunista :)<3 Esimerkiksi tää viime Olympialaisten paikka, Vancouver, on BC:ssä ja siellä on kuulemma tosi kaunista, vaikka epäilen ettäkö kovinkaan lähelle Vancouveria pääsisin. Ainiin ja muuten, esim, just tonne Vancouveriin on aikaero 10 tuntia, eli aika paljon. Mutta ei se mitään. :) Eli sijoitus sinne ei oo mitenkään ihan 100% varmaa, mutta kuitenkin suorastaan todennäköistä. Mut en kyllä oo niin nirso :D mulle kelpasi ihan mainiosti vaikka se viereinenkin provinssi, Alberta, siitä. Kuulemma kai kuitenkin meinaavat että läntisistä provinsseista se sijoitus nyt toivonmukaan löytyis.
Ja loistavaa on myös se, että tämä tosiseikka että paperini ovat nyt jo BC:ssä tarkoittanee sitä, että voivat jo ettiä perhettä ja koulua, ja minä voin edelleen elätellä toiveita, että saan sijoitustiedot suht aikaseen! :] Homma etenee taas! Ja empä tainnu vielä kertoa myöskään, että sain tammikuussa sähköpostin "Nyt alkaa orientoituminen vaihto-oppilaaksi" Jee! Ja nyt saan siis kuukausittain sähköpostia, joka omalla tavallaan sitten valmentaa lähtöön ja koko tähän prosessiin. :)
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Uusi vuosi
Oon melkein ylpeä itestäni kun en oo tullut kirjottelemaan tänne mitään turhaa aikoihin. Monesti on aina semmoinen olo että nyt kirjotan jotain, mutta sitten kun rupeen miettimään että mitä ja mistä, niin aina tyssää siihen. Nyt on kuitenkin taas päivitysten aika.
Vuosi siis vaihtui. Muistan kun vuosi sitten ajattelin (ja todennäköisesti sanoin sen ääneenkin jollekkin...) että kun vaihtui vuosi ja olikin 2010, niin nyt voi sanoa että lähden ensi vuonna. Aina ei oo tuntunut siltä, mutta kuitenkin, menihän tää vuosi aika nopeesti, ja outoa että nyt voin yhtäkkiä jo sanoa että tänä vuonna lähden. Enää kahdeksan kuukautta, olettaen et se lähtö on sillon elokuun lopulla. Outoa oli sekin, kun jouluna ajattelin että ensi jouluna oonkin jossain muualla, hauskinta ehkä etten tarkalleen tiedä missä. Koko ajan vaan tulee tommosia "ensi vuonna multa jää tämä ja tämä pois ja en oo täällä sillon" jne. Mut se on hyvä vaan.
Nii ja tosiaa, kuulin että mun paperit on jo Kanadassa! Jejj! Tuntuu niiiin oudolta että ne on oikeesti siellä, ja kohta mulle aletaan ettiä perhettä ja koulua. Ihmeellistä. Haha, ei hitsi että fiilikset nous kun kuulin että paperit on jo ehättäny sinne asti. Tää homma ihan oikeasti eteneekin. Loistavaa!
Niin. Nyt vaan pitää odottaa ja odottaa, ja se on turhauttavaa, tavallaan. Toisaalta on kiva kun tietää että mulla ei oo nyt mitään mitä voisin tehä, että ei ole musta kiinni kuinka nopeasti siellä rapakon takana saadaan asiat hoidettua, mä voin vaan odotella. Tätä on kuitenkin ootettu suunnilleen se viimeset neljä vuotta, ja nyt jäljellä on oikeesti enää kahdeksan kuukautta!! Voiton puolella, voiton puolella...
Hyvää vuotta 2011 kaikki! Mä oikeasti lähden tänä vuonna!
Vuosi siis vaihtui. Muistan kun vuosi sitten ajattelin (ja todennäköisesti sanoin sen ääneenkin jollekkin...) että kun vaihtui vuosi ja olikin 2010, niin nyt voi sanoa että lähden ensi vuonna. Aina ei oo tuntunut siltä, mutta kuitenkin, menihän tää vuosi aika nopeesti, ja outoa että nyt voin yhtäkkiä jo sanoa että tänä vuonna lähden. Enää kahdeksan kuukautta, olettaen et se lähtö on sillon elokuun lopulla. Outoa oli sekin, kun jouluna ajattelin että ensi jouluna oonkin jossain muualla, hauskinta ehkä etten tarkalleen tiedä missä. Koko ajan vaan tulee tommosia "ensi vuonna multa jää tämä ja tämä pois ja en oo täällä sillon" jne. Mut se on hyvä vaan.
Nii ja tosiaa, kuulin että mun paperit on jo Kanadassa! Jejj! Tuntuu niiiin oudolta että ne on oikeesti siellä, ja kohta mulle aletaan ettiä perhettä ja koulua. Ihmeellistä. Haha, ei hitsi että fiilikset nous kun kuulin että paperit on jo ehättäny sinne asti. Tää homma ihan oikeasti eteneekin. Loistavaa!
Niin. Nyt vaan pitää odottaa ja odottaa, ja se on turhauttavaa, tavallaan. Toisaalta on kiva kun tietää että mulla ei oo nyt mitään mitä voisin tehä, että ei ole musta kiinni kuinka nopeasti siellä rapakon takana saadaan asiat hoidettua, mä voin vaan odotella. Tätä on kuitenkin ootettu suunnilleen se viimeset neljä vuotta, ja nyt jäljellä on oikeesti enää kahdeksan kuukautta!! Voiton puolella, voiton puolella...
Hyvää vuotta 2011 kaikki! Mä oikeasti lähden tänä vuonna!
lauantai 13. marraskuuta 2010
Eroon papereista!
Ja näin pääsen nyt vihdoinkin hehkuttamaan että sain kaikki paperit nyt lopullisesti pois! Oi, oon nyt niin hyvällä tuulella ku ei tarvi niitä enää pitää täällä. Oisin halunnu jo sillo aiemmin lähettää ne kaikki, mut kun STS:ltä sanoivat että joo sitten marraskuun alussa, kun saat sen viimeisen rokotteen, niin sitten kaikki kerralla... Ja sanoivat silloin myös, että merkkaavat johonkin tietoihin siellä, että palautuspäivä on muutettu, mutta eivät sitten merkannetkaan ilmeisesti. Tai ainakin sieltä sitten soiteltiin siinä loka-marraskuun taitteessa, että missäs ne paperit viipyy. Ja kun sanoin, että ei niitä annettu vielä palauttaa, vaan käskettiin odottaa viimeistä rokotetta, ja sitten lähettää kaikki kerralla, ja että tämä oli sinne jonnekkin pitänyt merkatakin, niin totesivat että siellä taisi sitten silloin olla joku harjoittelija vastaamassa puhelimeen kun soitin. Vainiin. Mutta ei se mitään.
Tärkeämpää mulle on nyt siis se, että oon päässy taas pykälän eteenpäin tässä koko prosessissa. Että paperit lähtee sitten kohta eteenpäin Kanadaan, ja minä voinkin tässä odotella, että mitä seuraavaksi. :)
Ja hei, koulussa tehtiin semmoisia unelma-laatikoita tai semmoisia. Piti ottaa joku tunne, tai unelma tai vastaava ja tehdä siitä semmoinen laatikko. En nyt osaa selittää mutta kuitenkin, minä tein tästä vaihtarivuodesta ja Kanadasta, koska se tuli heti ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan unelmista. : > Ja nyt se siis on valmis!
Tadaa! :D
Ai niin, ja minä jo ehätin vaihtaa blogin ulkoasuakin... johan se edellinen olikin pari kuukautta. Ihmeen kauan vei kyllä... Ja en taida olla tyytyväinen tähänkään, että taidan kohta muokata vähän lisää!
Tärkeämpää mulle on nyt siis se, että oon päässy taas pykälän eteenpäin tässä koko prosessissa. Että paperit lähtee sitten kohta eteenpäin Kanadaan, ja minä voinkin tässä odotella, että mitä seuraavaksi. :)
Ja hei, koulussa tehtiin semmoisia unelma-laatikoita tai semmoisia. Piti ottaa joku tunne, tai unelma tai vastaava ja tehdä siitä semmoinen laatikko. En nyt osaa selittää mutta kuitenkin, minä tein tästä vaihtarivuodesta ja Kanadasta, koska se tuli heti ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan unelmista. : > Ja nyt se siis on valmis!
Tadaa! :D
Ai niin, ja minä jo ehätin vaihtaa blogin ulkoasuakin... johan se edellinen olikin pari kuukautta. Ihmeen kauan vei kyllä... Ja en taida olla tyytyväinen tähänkään, että taidan kohta muokata vähän lisää!
lauantai 9. lokakuuta 2010
Lokakuun toinen blogi
Pakko oli tulla vielä kirjottamaan, vaikka eilen kirjotinkin. Kumma miten nää kirjottamiset sattuu aina näin iltaan. Ehkä silloin huvittaa eniten. Tai on eniten asiaa. Tänään piti olla vähän tekemistä, mutta en ollukkaan kotosalla edes paljoa. Ei se mitään.
Mutta siis miksi olen täällä taas, niin kun tää nyt on oikeestaan vaihtariblogi, niin pakko sitäkin vielä vähän hekuttaa... Siis kun oon sanonu, että aika menee nopeesti, niin niinhän se menee. Ja toisaalta ei. Mutta aina kun ajattelee tai sanoo jotain, että "...ennen lähtöä..." tai puhutaan ens vuodesta, niin tuntuu niin oudolle oikeesti ajatella, että ens vuonna en olekaan täällä. Että vuoden päästä oon jo yli kuukauden asustellut rapakon takana. Se on vaan ollu niin pitkään semmonen haave, että kun on tottunu puhumaan siitä aina semmosena kaukasena juttuna, ja sillai "jos sitten joskus pääsen vaihto-oppilaaksi..." ettei oikein ymmärrä, että se on nyt varmaa, ja lähtö lähestyy nyt ylättävän nopeesti.Kaikki sanoo, että viimeset kuukaudet varsinkin tuntuu lentävän. Lähtiessä sitä varmaa ajattelee, miten vähältä se aika tän ja sen hetken välissä tuntuikaan. Mutta siitähän te voitte lukea täältä sitten. Sitten joskus... eli kohta, miten sen nyt ottaa.Outoa.
Mä olen tänään taas lueskellu vaihtarifoorumia. On niin hitsin kivaa lueskella toisten tuntemuksia ennen, aikana ja jälkeen vaihtarinvuoden. Välillä tuntuu että oon selannu sen keskustelupalstan niin monesti läpi, että minkään asiat vuotta koskien ei enää pitäis tulla yllätyksenä, kun kaikki on tiedossa. Tulee ne ehkä kumminkin.
Huooh! Haluisin vaan että ois jo ensi kevät ja voisin ehkä saada perhetietoja tai edes jotain! Kauheen turhauttavaa, mut samalla ehkä myös hauskinta aikaa se odottaminen, kun kaikki on vielä edessä päin ja kaukana, mutta toisaalta ihan lähellä.
Ei tästä nyt tullu ihan semmosta mitä olin suunnitellu. Ei vaan pysty kirjottamaan tähän sitä kaikkee miltä tuntuu, tai mitä ajattelee.Välillä musta tuntuu, että en taida ees ajatella mitä oikein kirjotan. Pitäis ehkä tulla, joskus kun ei väsytä, tänne lukemaan mitä oon skriivannu, ja sit ihmetellä mitä ihmettä oon ajanu takaa. Välillä tuntuu että höpötän vaan jotain, ja sit en hoksaa, että jos näitä joskus jonkun muunkin ois tarkotus lukea, niin pitis ehkä yrittää sisällyttää näihin jotain asiaa. Toisaalta, minun blogini, minä päätän mitä täällä höpötetään.
Nyt alkaa jo mennä niin väsyneeksi jauhamiseksi, että ehkä anna olla, ja yritän mennä nukkuun. Ja huomenna muuten nukun pitkään!
Mutta siis miksi olen täällä taas, niin kun tää nyt on oikeestaan vaihtariblogi, niin pakko sitäkin vielä vähän hekuttaa... Siis kun oon sanonu, että aika menee nopeesti, niin niinhän se menee. Ja toisaalta ei. Mutta aina kun ajattelee tai sanoo jotain, että "...ennen lähtöä..." tai puhutaan ens vuodesta, niin tuntuu niin oudolle oikeesti ajatella, että ens vuonna en olekaan täällä. Että vuoden päästä oon jo yli kuukauden asustellut rapakon takana. Se on vaan ollu niin pitkään semmonen haave, että kun on tottunu puhumaan siitä aina semmosena kaukasena juttuna, ja sillai "jos sitten joskus pääsen vaihto-oppilaaksi..." ettei oikein ymmärrä, että se on nyt varmaa, ja lähtö lähestyy nyt ylättävän nopeesti.Kaikki sanoo, että viimeset kuukaudet varsinkin tuntuu lentävän. Lähtiessä sitä varmaa ajattelee, miten vähältä se aika tän ja sen hetken välissä tuntuikaan. Mutta siitähän te voitte lukea täältä sitten. Sitten joskus... eli kohta, miten sen nyt ottaa.Outoa.
Mä olen tänään taas lueskellu vaihtarifoorumia. On niin hitsin kivaa lueskella toisten tuntemuksia ennen, aikana ja jälkeen vaihtarinvuoden. Välillä tuntuu että oon selannu sen keskustelupalstan niin monesti läpi, että minkään asiat vuotta koskien ei enää pitäis tulla yllätyksenä, kun kaikki on tiedossa. Tulee ne ehkä kumminkin.
Huooh! Haluisin vaan että ois jo ensi kevät ja voisin ehkä saada perhetietoja tai edes jotain! Kauheen turhauttavaa, mut samalla ehkä myös hauskinta aikaa se odottaminen, kun kaikki on vielä edessä päin ja kaukana, mutta toisaalta ihan lähellä.
Ei tästä nyt tullu ihan semmosta mitä olin suunnitellu. Ei vaan pysty kirjottamaan tähän sitä kaikkee miltä tuntuu, tai mitä ajattelee.Välillä musta tuntuu, että en taida ees ajatella mitä oikein kirjotan. Pitäis ehkä tulla, joskus kun ei väsytä, tänne lukemaan mitä oon skriivannu, ja sit ihmetellä mitä ihmettä oon ajanu takaa. Välillä tuntuu että höpötän vaan jotain, ja sit en hoksaa, että jos näitä joskus jonkun muunkin ois tarkotus lukea, niin pitis ehkä yrittää sisällyttää näihin jotain asiaa. Toisaalta, minun blogini, minä päätän mitä täällä höpötetään.
Nyt alkaa jo mennä niin väsyneeksi jauhamiseksi, että ehkä anna olla, ja yritän mennä nukkuun. Ja huomenna muuten nukun pitkään!
perjantai 8. lokakuuta 2010
Ja nyt ollaan jo lokakuussa...
...Niin se aika todellakin rientää! Ja aika päivitellä taas bloginkin puolella. Tulin vähän aikaa sitten tuolta nuorten illasta, pelailtiin ja syötiin siellä taas kivasti. Ja nyt ansaitusti toinen mukillinen teetä menossa, on se vaan namia! En tajua mikä tee-addikti musta on tullut. Vaikken kyllä oo addiktoitunut. Tee vaan on niin hyvää.
Eilen olin terveystarkastuksessa, lääkäri oli tosi kiva. Hirveen hilpeellä tuulella jo heti aamu kaheksalta. Ja sit kävin Kaffitellassa juomassa kaakaon ja lukemassa iltalehen, kun pääsinkin jo niin aikasin sieltä, kun en viittiny mennä kesken filosofian tuntien koululle, eikä niillä ollu edes ollu tunteja, vaan auditoriossa joku heppu puhumassa. Ja sokoksen kautta kiersin vielä kaupungissakin, ja ostin leffan, kun se oli alennuksessa. Ja sit oli koululla messut ja topsi-finaalit ja kotia, ja illemmalla ne tanssiaiset.
Mutta siis se terveystarkastus, se siis oli eilen ja aattelin että saan loput paperit nyt menemään, mutta sitten luulin että tuli mutkia matkaan, mut eipä tullutkaan, kun soitin sinne järjestöllle, ja kaikki selvenikin ihan hyvin. Mutta sitten ne sanoi että siirretään sitä palautusta tohon marraskuun alkuu, että saan siihen mennessä viimeisen A+B hepatiitti rokotteen, ei tartte sit monessa osassa lähetellä papereita, se on kaikkien kannalta simppelimpi sillain. Mulla olis ollut kyllä jo kova hinku saada ne paperit pois täältä. Ensinnäkin että sais ne pois pyörimästä täältä, ja toisekseen että voisin sitten ihan vaan odottaa lisätietoja järjestön suunnalta. Tiedän joo, että mitään ei todennäkösesti tapahdu vielä muutamaan kuukauteen, mutta kun... Ei vaan jaksais odottaa kaikkia perhetietoja ynnä muita! Mutta joo... Ehkä vähän pakko. :D Ja eihän siihen marraskuun alkuun oo edes niin kauaa aikaa, on toi syyslomakin onneks kohta. :)
Huoh, nyt on perjantai ja huomenna koulua. Norssilla on 95-vuotis juhlaviikko, eilen oli tanssiaiset, tänään oli jumalanpalvelus kaupungin kirkossa, eli kirkkopuiston kirkossa, ja sitten oli topsi-turnausta ja vaikka mitä... Ja sinfoniaorkesteria kuuntelemassa oltiin keskiviikko-iltana. Se ei kyllä kuulu mitekään tähän juhlaviikkoon, vaan musiikin kurssiin, mutta ihan näin kertoakseni. Ja olen siitäkin jo arvostelun kirjoittanut. Hienoa, minä! Ja kaikin puolin muutenkin ihan kiva viikko. :) Ja ei se huominenkaan mitenkään pitkä päivä oo, olis vaan tuota univelkaa. Mutta tosiaa, enää ens viikko ja sit syysloma! Ja sit enää pari viikkoo ja onkin toinen jakso takana! Vitsit menee nopeesti.
Hah, ja selvitin senkin että miten se blogin julkaisuaika on noin tyhmä. Kun tuolta asetuksista voi valita, että mitä aikavyöhykettä se näyttää, oikea AHAA-elämys! Valitettavasti tätä meidän aikaa ei voi asettaa, mutta se on sit vissii oikea aika kun kirjotan Kanadasta käsin.
Jepa, mutta nyt alkais jo väsyttää, ja ois ehkä syytä mennä nukkumaan, että on huomenna sit pirtsakkana 8.55 koulussa... Ei millään viittis kuitenkaan varta vasten hankkia enää yhtää enempää tota univelkaa.
Hyvää yötä !
Eilen olin terveystarkastuksessa, lääkäri oli tosi kiva. Hirveen hilpeellä tuulella jo heti aamu kaheksalta. Ja sit kävin Kaffitellassa juomassa kaakaon ja lukemassa iltalehen, kun pääsinkin jo niin aikasin sieltä, kun en viittiny mennä kesken filosofian tuntien koululle, eikä niillä ollu edes ollu tunteja, vaan auditoriossa joku heppu puhumassa. Ja sokoksen kautta kiersin vielä kaupungissakin, ja ostin leffan, kun se oli alennuksessa. Ja sit oli koululla messut ja topsi-finaalit ja kotia, ja illemmalla ne tanssiaiset.
Mutta siis se terveystarkastus, se siis oli eilen ja aattelin että saan loput paperit nyt menemään, mutta sitten luulin että tuli mutkia matkaan, mut eipä tullutkaan, kun soitin sinne järjestöllle, ja kaikki selvenikin ihan hyvin. Mutta sitten ne sanoi että siirretään sitä palautusta tohon marraskuun alkuu, että saan siihen mennessä viimeisen A+B hepatiitti rokotteen, ei tartte sit monessa osassa lähetellä papereita, se on kaikkien kannalta simppelimpi sillain. Mulla olis ollut kyllä jo kova hinku saada ne paperit pois täältä. Ensinnäkin että sais ne pois pyörimästä täältä, ja toisekseen että voisin sitten ihan vaan odottaa lisätietoja järjestön suunnalta. Tiedän joo, että mitään ei todennäkösesti tapahdu vielä muutamaan kuukauteen, mutta kun... Ei vaan jaksais odottaa kaikkia perhetietoja ynnä muita! Mutta joo... Ehkä vähän pakko. :D Ja eihän siihen marraskuun alkuun oo edes niin kauaa aikaa, on toi syyslomakin onneks kohta. :)
Huoh, nyt on perjantai ja huomenna koulua. Norssilla on 95-vuotis juhlaviikko, eilen oli tanssiaiset, tänään oli jumalanpalvelus kaupungin kirkossa, eli kirkkopuiston kirkossa, ja sitten oli topsi-turnausta ja vaikka mitä... Ja sinfoniaorkesteria kuuntelemassa oltiin keskiviikko-iltana. Se ei kyllä kuulu mitekään tähän juhlaviikkoon, vaan musiikin kurssiin, mutta ihan näin kertoakseni. Ja olen siitäkin jo arvostelun kirjoittanut. Hienoa, minä! Ja kaikin puolin muutenkin ihan kiva viikko. :) Ja ei se huominenkaan mitenkään pitkä päivä oo, olis vaan tuota univelkaa. Mutta tosiaa, enää ens viikko ja sit syysloma! Ja sit enää pari viikkoo ja onkin toinen jakso takana! Vitsit menee nopeesti.
Hah, ja selvitin senkin että miten se blogin julkaisuaika on noin tyhmä. Kun tuolta asetuksista voi valita, että mitä aikavyöhykettä se näyttää, oikea AHAA-elämys! Valitettavasti tätä meidän aikaa ei voi asettaa, mutta se on sit vissii oikea aika kun kirjotan Kanadasta käsin.
Jepa, mutta nyt alkais jo väsyttää, ja ois ehkä syytä mennä nukkumaan, että on huomenna sit pirtsakkana 8.55 koulussa... Ei millään viittis kuitenkaan varta vasten hankkia enää yhtää enempää tota univelkaa.
Hyvää yötä !
lauantai 18. syyskuuta 2010
Ja vähän lisää löpinää...
Haa, sainpas taas paperisodan astetta lähemmäs päätöstään! Yläasteen rehtori allekirjotti sen school record transcriptin ja enää terveystarkastus jäljellä ja sit voin lähettää toisen osan papereita järjestölle... plus sit tietty se viimonen rokotus. Ai joo, ja siihen mukaan vielä pikku kertomus jossa perustellaan että miksi, oi miksi, minun pitäisi saada STS:ltä stipendi. Hihi, ei kyllä ollu läheskään niin iso urakka nuo paperit kun mitä kaikki anto ymmärtää, vaikka siis olihan niissä täyttämistä, mut silti.
Oon taas viettäny iltapäivän koneella ja lukemalla vaihtarifoorumia, erityisesti tuo nimi-osasto oli hauska. Siellä siis keskusteltiin millaisia eri variaatioita on suomalaisista nimistä suuressa maailmassa tullutkaan. Ja sitten oli tämä oiva linkki, siihen pääsette tästä ja siellä voi siis kuunnella miten esim. oma nimi äännetään vaikka jenkeissä. Vanha kunnon Liukko ääntyi kyllä aikamoisella aksentilla joissakin kohti.
Yritin tuossa jopa vähän lukea psykologiaa, kun ois maanantaina koe, enkä ole sitten yhtäkään kappaletta lukenut, mutta eipä siitäkään tullu oikein mitään, kun sukua ja ystäviä tupsahtikin tuvan täydeltä... Äiti täytti eilen 50, joten tänään oli sit sukulaiset ja tuttavat poikkeamassa. On ne vaan niin mukavia nuo sukujuhlat!
Nääh, jospa sitä huomenna kertais... Eli ei. On huomisellekin ohjelmaa, ja kai vielä vieraitakin tulossa jokunen? Että maanantaina ennen koetta sitten. Onneksi Norssilla on kokeet iltapäivällä!
Tänään tulin myös ajatelleeksi, kun blogiani selasin, että tuntuu kun sen olisi vasta aloittanut, ja silti tämä onkin syyskuun ensimmäinen postaus, ja nyt on sentään 18. päivä. Kuitenkin Ruutin lähdöstä tuntuu kuluneen jo ikuisuus. Että toisaalta meneepä aika nopeasti. Esimmäinen jakso lukiossakin takana päin pian. Enää viisi, ja sitten voisin jo toivoa että olisi perhe rapakon takana tiedossa. Oikein mukavaa, toisaalta, ettei tulekaan kirjoitettua turhan usein (vielä!). Ei täällä nyt niin paljoa tapahdu että viitsisi tänne ruveta kaikkea jaarittelemaan. Sitten näitä ei ainakaan kukaan jaksaisi kyylätä. Paitsi ehkä Tero-serkku. ^^ Saati sitten tietysti, että haluaisinkaan jakaa tänne kaikkia tapahtumia tai tuntemuksia, kun ei tiedä kuka näitä vielä sattuukaan selaamaan. Muuten mulla olisikin varmaan joka päivälle vähän kerrottavaa, mutta... Kaikki ei ole kaikkien silmille.
Oon taas viettäny iltapäivän koneella ja lukemalla vaihtarifoorumia, erityisesti tuo nimi-osasto oli hauska. Siellä siis keskusteltiin millaisia eri variaatioita on suomalaisista nimistä suuressa maailmassa tullutkaan. Ja sitten oli tämä oiva linkki, siihen pääsette tästä ja siellä voi siis kuunnella miten esim. oma nimi äännetään vaikka jenkeissä. Vanha kunnon Liukko ääntyi kyllä aikamoisella aksentilla joissakin kohti.
Yritin tuossa jopa vähän lukea psykologiaa, kun ois maanantaina koe, enkä ole sitten yhtäkään kappaletta lukenut, mutta eipä siitäkään tullu oikein mitään, kun sukua ja ystäviä tupsahtikin tuvan täydeltä... Äiti täytti eilen 50, joten tänään oli sit sukulaiset ja tuttavat poikkeamassa. On ne vaan niin mukavia nuo sukujuhlat!
Nääh, jospa sitä huomenna kertais... Eli ei. On huomisellekin ohjelmaa, ja kai vielä vieraitakin tulossa jokunen? Että maanantaina ennen koetta sitten. Onneksi Norssilla on kokeet iltapäivällä!
Tänään tulin myös ajatelleeksi, kun blogiani selasin, että tuntuu kun sen olisi vasta aloittanut, ja silti tämä onkin syyskuun ensimmäinen postaus, ja nyt on sentään 18. päivä. Kuitenkin Ruutin lähdöstä tuntuu kuluneen jo ikuisuus. Että toisaalta meneepä aika nopeasti. Esimmäinen jakso lukiossakin takana päin pian. Enää viisi, ja sitten voisin jo toivoa että olisi perhe rapakon takana tiedossa. Oikein mukavaa, toisaalta, ettei tulekaan kirjoitettua turhan usein (vielä!). Ei täällä nyt niin paljoa tapahdu että viitsisi tänne ruveta kaikkea jaarittelemaan. Sitten näitä ei ainakaan kukaan jaksaisi kyylätä. Paitsi ehkä Tero-serkku. ^^ Saati sitten tietysti, että haluaisinkaan jakaa tänne kaikkia tapahtumia tai tuntemuksia, kun ei tiedä kuka näitä vielä sattuukaan selaamaan. Muuten mulla olisikin varmaan joka päivälle vähän kerrottavaa, mutta... Kaikki ei ole kaikkien silmille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)