perjantai 21. syyskuuta 2012

Suomalaista Elämää

Hui kun paluusta on jo aikaa. Hassua oli miettiä elokuun lopussa sitä miten siitä tuli vuos kun lähdin. Kaikenlaista sitä vuoteen mahtu. Joskus tulee vaan ihan jotain random-juttuja mieleen vaikka kesken tunnin koulssa, siis semmosia mitä ei oo aikoihin muistellu, ja sit rupee vaan hymyilyttämään ihan mahottomasti. Hauskaa se kumminkin on, mut outoa miten joku mitä joku vaikka sanoo voi vaan saada jotain musitoja nousemaan mieleen noin elävästi.

Siitä onkin nyt jo melkein kuukausi siitä returnee-tapaamisesta. Se meni hyvin, löysin lopulta perille ja pääsin kotiinkin saman vuorokauden aikana. Joskin pakko mainita, että tullessa junapysäkiltä Helsingissä, lähin väärään suuntaan ja kävelin ulos kartaltani ja sit johonkin viiden minuutin matkaan meni 45. Mutta ei se mitään.

Siellä oikeestaan vaan tosi pikasesti käsiteltiin sitä paluuta, mun mielestä ois voinu puhua enemmänkin. Sit jakauduttiin pieniin tyhmiin joissa päästiin sit enemmänkin jakamaan ajatuksia ja juttelemaan. Siellä aikataulu oli kumminkin aika kiireinen, ja sit jatkettiin Raxiin (sts makso!). Jatkettiin jutustelua siellä. Sieltä meidän oli tarkotus menna sinne Nosturin 'limubileisiin', mutta kun Raxissa joutu oottelemaan niin kauan ni popula alko jo lähtee, ja aika moee ei ees kiinnostanu sit käyä siellä Nosturissa sit ollenkaan. Me käytiin muutaman tytön kanssa kumminkin ja ihan kivaa siellä oli. Ainakin ilmasta limsaa ja sai pienet Miss Mix - pussit lähtiessä! :D

Siitä kolme viikkoa, eli viime lauantaina, niin taas piti raahautua Helsinkiin (tai Vantaalle tällä kertaa) reppien koulutukseen, missä käytiin läpi asioita, että jos jää tähän STS:n toimintaan mukaan. Voi tehä haastatteluja, kouluesitelmiä jne. :) Ittee kyllä kiinnostaa niin menin sit sinnekkin, ja kävin samalla reisulla tsekkamassa veljeni Aapon uuden kämpän! Liekö se pistänyt sitten niitä verhoja lopulta oikein päin. Meillä oli pieni näkemysero...

Eka koeviikkokin nyt sitten takana. Ihan kunnialla niistä kokeista selvitiin, mutta oishan noihin voinu silti vähän paremmin treenata.. Mut ehkä ensi kerralla. Ens jaksosta tulee sitten semmonen kamala täysien palkkien jakso, ei ollenkaan hyppyjä. :( Toisaalta sellastahan se oli Kanadassa koko vuoden, mutta se oli kumminkin iisimpää siellä. Mut onneks tuossa on kohta tuo syyslomakin, saa nähä jos sillon keksis jotain kivaa tekemistä!

Haluisinpa kyllä oikeesti joskus saaha vähän inspiraatioo sen verran että laittaisin vaikka kuvia vielä Smithersistä ja niistä viimesistä viikoista, sekä Coquitlamista ja Vancouverista. Palaillaan asiaan. Ne on kuitenkin joka päivä mielessä.

Tänään kävin muuten kattomassa Tie Pohjoiseen, kun oli vapaapäiväkin. Oli kyllä hyvä,  ite tykkäsin kovasti. Tässäpä lopputekstien laulu!  Ja nyt hyvää yötä!


perjantai 24. elokuuta 2012

Home Is Where The Heart Is

Noooniin. Tässä tuli keskiviikkona kolme viikkoa siitä kun tulin kotiin, ja vieläkin on välillä vähän outoa. (Kaikki on niin pientä..) Ei tullut sillon kirjotettua ihan niistä viimesistä päivistä Kanadassa kun se oli vähän häsellystä. Se vauva syntyi ja samana päivänä Mark, Alex ja Micah tuli käymään. Ojdå, se oli vinkeää.
 
Kanada on ihan mielessä joka päivä ja välillä ajatus luistaa englanninksi. Toisinaan yritän tarkotuksellakin ajatella enkuks jotenkin varmaan että se ei unohtuis. Tosin tokkopa tuo. Suomen kielikin sujuu kivasti, en enää unohtele sanoja, niin paljoa. (Juu, niinkuin silloin kun en muistanut mikä on pelti ja sanoin meidän sähkövatkainta elektrooniseksi vatkaimeksi. Oon kuullut siitä muutaman kerran.) 

Kanadaan oon skypetelly suht. ahkerasti ja kavereiden kanssa on laitettu viestiä kanssa. On vaan niin ikävä niitä. :') Hostit osti nyt uuden talon. Siistiä mutta tavallaan surullista, nyt en pääse takas siihen kotiin missä oltiin vaikka menisin käymään. Sitäpaitsi se nykynen talo on paremmalla paikalla kun se uusi jos minulta kysystään. Mutta uudessa on enemmän maata = enemmän tilaa leikkiä kelkoilla ja moottoripyörillä. Hmm.

Koulu alko viime viikon keskiviikkona. Lukkaria ei oltu tehty vielä niin sit se olikin vähän pulmaista.. Tuloksena nyt kuitenkin kolme kurssia tässä jaksossa, erittäin helppoa siis + kaksi enkun kurssia itsenäisesti. Ens jaksossa sit taas kuus kurssia + yks itsenäinen, voihyvänenaika. Siitä tulee kivaa.. Opon luona tuli istuttua enemmän kun laki sallii. Keväällä ois tarkotus sitten kirjottaa enkku ja terveystieto.

Huomenna Helsinkiin palanneiden vaihtareitten returnee-taapamiseen. Toivottavasti siellä on niitä ketä lähti samaan aikaan kun minä, vaikka yhestä ainakin tiiä et se ei pääse paikalle. Mutta eiköhän siitä ihan kivaa tuu! :)

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

One's Destination Is Never A Place, But A New Way Of Seeing Things

10 Months 26 days since Canada. 8 päivää til Finland. Hassua, tuntuu ihan oudolta ajatella että kohta oon kotona, 11 kuukauden jälkeen. Kesälomaa kestää huikeat kaksi viikkoa ennenkun vanha kunnon Norssi kutsuu taas. :)

Täällä ei oo erikoisempia tapahtunut, vauvaa ei kuulu vieläkään. Lasten kanssa tulee puuhattua päivät. Tänään luin Kayleighin kanssa sellaista lasten kirjaa missä opeteltiin numeroita ja kirjaimia ja sanoja - me tosin suomeksi. Värit meni ihan hyvin, sitten sanoissa luin ne englanniksi ja sitten suomeksi. Osoitin valasta, liukumäkeä, krokotiilia jne. ja Kayleigh toisti. Sitten tuli kalkkuna..

"This is a turkey - kalkkuna"
"Kalkkuna"
"Sateenvarjo"
"Kalkkuna"
"Ei kalkkuna, an umbrella, sateenvarjo"
"Kalkkuna"
"Okei, ja tässä on aalto"
"Kalkkuna"
"Ei Kayleigh, these are not turkeys. A wave, aalto"
"Kalkkuna"

...mä luovutin.

Eilen ne oli lähdossä puistoon ja mä sain pienen breakin siinä. Piti pistää Kayleighille jotain vaatetta päälle kun sillä oli uimapuku sitä ennen. Olin ettimässä sille shortseja ja se juos ympäri taloa huutamassa että jonkun pitää pistää sille housut jalkaan. Lopulta se tuli olohuoneeseen ja tiuskaisi turhautuneena minulle ja Simonille: "Can SOMEONE put these on me, for heaven's sake!" mikä kuulostaa suhteellisen huvittavalta kolmevuotiaan suusta. :) Nää on molemmat aika hassuja. :)

Vielä viikko synttäreihin! :) Ja nyt on jo yli kaksi ja puoli viikkoa siitä kun tulin tänne Coquitlamiin. Tuntuu tosi oudolta ajatella sitä vaikka Smithers ja sen ihmiset onkin mielessä päivittäin. Ainiin ja Mark, Alex ja Micah on tulossa tänne ensi viikolla! Ne varmaan Langleyssä yöpyy Markin veljen luona missä oltiin sillon jouluna. Terri ja Jordyn lähtee Ontarioon ja Dano on koko kesän töissä Rough Acres Bible Campeillä niin tää on sit noitten kesälomareissu. Ja lentämisen sijaan ne päättikin nyt ajaa tänne 26. ja 27. päivä. Aika hassua että ne halus tulla käymään jo nyt. Mutta helpompihan tänne on tulla, kun sitten Suomeen on pitempi matka. Josh ja Daniel muuten suunnitteli tulevansa Suomeen ensi kesänä Tuska Open Air festivaaleille ja sit visiteeraamaan minua. :P Mutta katotaan nyt, onhan ens kesään vielä matkaa. :)

tiistai 17. heinäkuuta 2012

13 Days Til Finland!

Tjoo, elämä täällä menee aikas normaaliuomissa. Lapset herää aamulla ja minä yleensä kanssa, laitan niille jotain aamupalaa kun ne kattoo jotain piirrettyjä tietokoneelta. Suomenkielen kartoittamiseksi ollaan katottu muumeja youtubesta, vaikka se usein hieman vastalauseita herättääkin kun Jimmy Neutronia ei saakkaan katsoa ennenkun on katottu jotain suomenkielistä. Mutta aina ne niitä muumeja ihan innoissaan kattoo ja hyräilee sitä maaamamamaammaa -laulua sitten jälkikäteen.

Cathy alkaa käydä raskautensa kanssa epätoivoiseksi kun on niin tukalat oltavat. Joka ilta sillä on uusi keino mitä kokeilla. "Mä luin netistä että..." ja sitten tulee taas joku uusi keino miten synnytyksen alkua voi aikaistaa, olettaen että vaavi nyt on valmis tulemaan jo ulos. :) "Jospa se vaikka ensi yönä!"

Musta on ollu tosi kivaa käydä salilla! Se tarjoaa tarvittavan kivan pikku breakin päivään ja ajattelin että heinäkuu onkin kunnon tehokuukausi ja varmasti laihdutan ja kiinteydyn nyt tässä. Toimis varmaan paremmin jos jäätelöpaikka DQ ei olisi siinä matkan varrella aina salilta tullessa, tai jos en iltalenkilläni kävisi ostamassa suklaata. Mutta mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Mutta siis oikeesti siellä salilla on tosi kiva käydä ja on siitä varmasti hyötyäkin. :)

Alle kaksi viikkoa niin on mun 18 vuotis synttärit, yay! Kahden viikon päästä saan ostaa alkoholia ja mennä naimisiin. :) (Hyvä yhdistelmä... ja ei, en ole toistaiseksi aikeissa mennä naimisiin ihan justiinsa.) Cathy ja Simon on kyselleet mitä haluisin tehdä silloin. Toivotaan kaikki kovasti että vauva olisi jo syntynyt siihen mennessä. Oishan se aika hauska jos se syntyis mun syntymäpäivänä, koska mitäs hauskempaa voi omana 18 vuotis synttäripäivänään tehdä kuin vahtia lapsia. Muttamutta... joo, toivotaan nyt kumminkin et tulis aiemmin.

Että tällasta tänään. Tosi oudolta vaan välillä tuntuu kun on kauhea ikävä Smithersiin ja sit oon samalla alkanu innostua kotiintulosta, enää 13 päivää! On se jännä.



torstai 12. heinäkuuta 2012

Vancouver calling

Hah sorry kun nyt ei oo täältä kuulu mitään, on ollu liian kiire ja sitten on iskeny laiskuus.

Mutta täällä ollaan nyt, Vancouverissa. Lähtöaamuna oli ilmassa stressiä aikas paljon, mutta kyllä se siitä sitten. Hyvillä fiiliksillä viimestä kertaa vietin hetken pöydän ääressä host-sisarusten kanssa ja söin aamupalavohvelini. Viimeiset tavarat laukkuihin. Petasin sänkyni ja tuijotin tyhjää huonettani. Lopulta oli sitten aika ottaa laukut ja mennä. Lentokentällä oltiin ajoissa, check-innissä selvisi että kumpikaan laukku ei ollut ylipainoinen! Ei tarvinnu maksaa kun 20 dollaria ylimääräsestä laukusta! :) Sitten odottelin siinä kaikkien ihanien ihmisten kanssa, kun populaa alkoi tulla sisään ja tehdä omat check-insä. Hostien lisäksi oli serkut, aluevalvoja, Skeena, Kim ja Kimin perhe ja Josh ja sen äiti. 16 saattaajaa mä taisin laskea. :)

Lento Vancouveriin tuntui tosi lyhyeltä, ja siellä kamat kasaan ja Cathy, perheen äiti, oli tullut mua hakemaan ystävänsä kanssa. Matka kotiin kesti ruuhkien kanssa suunnilleen tunnin, ja kotona odotti Joshua ja Kayleigh (J täyttää ensi kuussa 6 ja K on 3) sekä Milla, joka oli täällä siis Suomesta nyt viimeset viis viikkoa. Milla on puoliks englantilainen, btw ja aivan huippu. :) Se oli kyllä tosi kiva kun se oli täällä niin oli toi eka viikko vähän helpompi ja sai rauhassa totutella paikkaan ja tapoihin ja ihmisiin. Nyt eilen käytiin viemässä se lentokentälle. :(  

Kiva juttu muuten on, kun perheen isä, Simon, on töissä kuntosalilla joka on tossa lähellä, ja siellä on nyt heinäkuun sellanen Teen Fitness-juttu että kaikki teinit pääsee ilmaseks sinne, niin nyt oon joka päivä käyny siellä, mikä on tosi kiva koska siitä saa sit semmosen parin tunnin breakin itelleen joka todellakin on tarpeen. Ja siis se on semmonen tosi iso kuntosali mitä aina leffoissa näkee! :)) Hullun siistiä!

Nyt on jees kun mulla on vielä mun kanadan puhelin täällä niin on vielä voinu pitää yhteyttä helposti Smithers-ihmisten kanssa, ja skypetellykkin oon Joshin kanssa, ja sit eilen hostien. Tai vaan Markin ja Jordynin kun muut ei ollu kotona. Oli kyllä tosi kiva nähä niitä ja jutella hetki. Ne sano että minun lähto oli paljon rankempaa kun ne oli kuvitellu. Ne itseasiassa ehotti että kun tiiättekö air milesit? Siis kun ostelee tavaraa kaupoista niin samalla kerää air milesiä, eli jos niitä on tarpeeks niin voi lentää jonnekkin eikä tarvi maksaa lentolipusta. Aika kauanhan niitä pitää kerätä että minnekkään voi lentää mutta siis niin. Hostit ehdotti että jos se ois käyny vaikka tuskin kävis, niin niillä ois riittävästi air miles että ne voi lennättää mut vielä Smithersiin ja takasin pariks päiväks tän kuun lopussa ennen kun meen kotia. Eihän se toimi mutta ajatus oli aika hellyyttävä. :') Enkä muutenkaan tiiä oisinko halunnu käyä sit taas sitä lähtemis-prosessia läpi uuestaan. Ehotin että jos ne lentäs Vancouveriin ja ne harkitsikin mutta se ei välttämättä nyt taida onnistua.

Mutta nyt taitaa elokuva loppua jota lapset pistin kattomaan ja mun ajatus rentoutumisesta ei onnistunut yhtään kun koko ajan piti olla jotain tekemässä kumminkin. Mutta minkäs teet.

Täällä on koko BC:ssa ollu tosi hyvät ilmat siitä lahtien kun lähin Smithersistä, eli koko viikon on ollu tosi kuuma ja ollaan oltu pihalla lasten kanssa paljon. Ne on kai lupaillu että kelit ois tämmöstä seuraavat pari viikkoa, eli siihen asti kunnes lähen suunnilleen, kävis mulle. :) Ruskettunukkin oon tässä viikon sisällä, kivakiva. :)

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Goodbye Smithers

Wow. Niin se on menny 10 kk Smithersissä. Toivon että joskus tulee laitettua pläjäys kuvia ja kirjotettua parista viimesestä viikosta enemmänkin, just nyt ei oikein tunnu siltä että riittäis voimavarat siihen. On ollut todella kiirettä ja nyt on sitten aika pysähtyä hetkeksi. Olo on tosi tyhjä ja matkalaukut täysiä. Meidän vaaka on huono niin on vaikee sanoa että onko nuo nyt sitten liian painavia vai ei. Vähän toivoisin että ei, koska ei se paljosta ainakaan mee yli, mutta hinta kyllä nousis...

Huone näyttää sitä kuin sitä remontoitaisiin, kaikki on tyhjillään. Kyllähän siinä aikansa meni saada kaikki tyhjennettyä, mutta tässä sitä ollaan. Pakkaaminen oli ihan okei suurimmilta osin, mutta mulla oli seinät täynnä kuvia, ja niiden pakkaaminen oli vaikein pala. Muisto kerrallaan piti ottaa pois näkyviltä ja pistää talteen odottamaan että ripustan ne uudelleen.

Seitsemän tuntia ennen kuin lähdetään lentokentälle, pitäis mennä nukkumaan. Halusin vaan tänne vielä kirjottaa viime hetken tunnelmia. Tosi outoa kun muistan sen kun eilisen päivän kun vietin viimestää iltaa kotona, pakkaukset saatiin valmiiks iltamyöhällä ja sitten halusin vielä jotain tulla tänne kirjottamaan ennen lähtöä. (se on tässä) Tavallaan oli tosi samanlainen olo kun nyt, mutta tavallaan jotenkin täysin erilainen. Minäkin oon muuttunut aika paljon tän vuoden aikana. Silloin pistin otsikos 'How lucky I am to have something that makes saying goodbye so hard' ja edelleen tarkoitan sitä, nyt vaan eri tavalla.

Ei vaan pysty uskomaan että tää ois niinkun tässä.. Ei pieni mieli ymmärrä. :) Huolimatta kaikesta siitä sekamelskasta mikä sisällä velloo tällä hetkellä, päälimmäisenä on kumminkin kiitollinen olo siitä että tämmösen mahdollisuuden oon saanut, ja päivääkään en vaihtaisi pois. Jos jotain pitäis kertoa mitä oon oppinut tänä vuonna, sanoisin varmaan että suurin juttu on se että on oppinu luottamaan Jumalaan ja Hänen suunnitelmiinsa. Aika monta kertaa oon tänkin vuoden aikana miettiny että mitä ihmettä tapahtuu ja mikä järki tässäkin nyt oli, mutta nyt kun kattoo koko vuotta taakse päin, niin sitä näkee että kaikki meni just niinkun pitkin ja Isä piti huolen joka hetki. Se auttaa jatkossakin ihan kaikissa pienissäkin asioissa kun oppii luottamaan.

Multa kysyttiin toissapäivänä että sainko tältä vuodelta kaiken mitä toivoin, ja totesin että kyllä sain. Mietin jälkikäteen että sain kyllä paljon enemmänkin. Kaikki oli vaan just sopivaa mulle. Tai siis esim. hostit, Smithers... eihän se nyt tietenkään aina ole ruusuilla tanssimista ollut, mutta en vaihtais tätä paikkaa tai perhettä tai kavereita tai tätä vuotta mihinkään, koska kaikki oli täydellistä just minulle.

Huomenna siis lento lähtee 9.55 kohti Vancouveria. Siellä vietän seuraavat kolme ja puoli viikkoa perheessä (ystävien ystäviä) jossa äiti on suomalais-kanadalainen ja isä britti. Heillä on kaksi lasta, ja kolmas on tuloillaan nyt heinäkuussa! :) Siellä oon siis vähän niinkun aupairina tän ajan, ja kotiSuomea kohti matka jatkuu 30. heinäkuuta, päivä synttäreitteni jälkeen. Kuulostaa tosi mahtavalta ja sitä se varmasti tulee olemaankin, mutta just nyt olo on niin ristiriitainen että vähän kaikki stressaa. Eiköhän se siitä sitten kun siellä olen. :)

Dis-moi adieu demain


Elämä liikkuu ei se voi seisahtua, kaikki muuttuu mutta antaa sen muuttua :)




Jen lauloi tän koulun grad ceremonyssa
...I'm so thankful for the moments, so glad I got to know you


Ei vaan saa sanottua sitä kaikkee miltä nyt tuntuu. Olo on liian tyhjä. Ei sillä oo väliä miten hienoa elämä Suomessa taas tulee olemaan, tai mitään muutakaan, ei se muuta sitä tosi asiaa että tää on surullista. On vaikeeta sanoa hyvästit rakkaille ihmisille, ja vaikka onkin kiva kun kaikki muistuttaa mua että "everything will be ok, and just trust in God, he'll always lead you on" niin ei se poista kaikkea ikävää mikä jää. Lohduttaahan se toki silti. Mutta siis, kiitos Jumala, kiitos ystävät ja etenkin perhe joka aina lähetti lisää rahaa kun oli tarvis. Ja kiitos kaikesta muustakin. Kiitos kuuluu myös host-perheelle. Sanoivat että takaisin oon tervetullut milloin vain, heillä saan asustaa jos ja kun tulen käymään. Se on mahtavaa kun sitä oikeesti tän 10 kk aikana on tuntenu olevansa osa perhettä. Kiitos kaikki ystävät täällä, hirmuinen ikävä tulee, mutta nähdäänhän me vielä. Mrs. Barberin sanoin: "No goodbyes, just see you later."




 


Peace out Smithers. I love you and I'll miss you lots!

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Grad Ceremony and Daf Grad

Tosiaan olin siellä BBQ-illassa ja oli hauskaa. :) Sieltä jatkettiin sitten telttailemaan Thyee järvelle. En tosiaan tajunnu että Justinin koti oli niin lähellä, niin kävelinkin sinne sitten Colen, Joshin, Christianin, Justinin ja Ryanin kanssa. Pojat kantoi kaikki tavarat niin kyllähän se kävi. Päästiin perille ja löydettiin Maryssa, Rain ja Carley ja hengattiin siinä jonkin aikaa kunnes poikien piti lähteä ja me mentiin meidän teltalle ja sitten käytiin ettimässä polttopuita ja juteltiin ja syötiin vähän. Carleyn äiti saapui jossain vaiheessa (en oo varma onko se niin et alaikäset ei keskenään saanu siellä olla), ja se meitä autto siinä vähän. Sit mentiin telttaan, Carleyn äiti nukku niitten autossa, ja juteltiin ja Carley kertoi kahutarinoitaan ja sit jossain vaiheessa ruvettiin nukkumaan. Seuraavana aamuna heräiltiin myöhemmin ja siistittiin paikkoja ja puoliltapäivin olin kotosalla.




Illalla oli sitten se Grad Ceremony, ja oli kyllä siisti, just niinkun elokuvissa! :) Sen jälkeen suunnattiin koululle ja siellä oli daf grad. Hassua kun ne on tosi tarkkoja siitä että kukaan ei saa vietyä mitään juomia tai muuta koululle, en tiiä onko niin sit joskus käyny. Kumminkin ei saanu olla mitään isoja laukkuja, mutta oli porukalla kumminkin. Kaikki tarkistettiin joka tapauksessa siellä areenalla missä se ceremony oli, ja sieltä meidät kävelytettiin 20 oppilaan ryhmissä koululle, joka on siinä aika vieressä, että ei vaan kukaan kerkeä käymään missään puskassa hakemassa juomia. Koululla oli ohjelmaa neljään ja jos lähti aiemmin niin ei saanu tulla takaisin. Jottei kukaan tuo mitään laitonta sisälle kouluun. Aika tarkkaa mutta hyvä kai niin.

Cole & Justin

You only live once




Koulu oli koristeltu uskomattoman hienosti! Ja ohjelmaa oli paljon. :) Oli amazing race (jonka tein Alistairin kanssa), ja sit oli eri luokkahuoneita koristeltu teemoihin. Oli casino jossa sai pelata, semmoinen "autio saari" -huone missä oli kaikkee selviytymisjuttua kai, sit oli tanssihuone, canadian idols-karaoke, fear factor missä piti tehä kaikkee vähän outoa ja kakkos huoneessa piti syödä jotain ihme settiä. Ite en tehny sitä mut osa oli aika lähellä oksentaa, en tiiä tarkalleen mitä se kaikki oli, mutta jotain osia eläimistä... Mun suosikkijuttu koko illassa oli liikuntasalissa. Siellä oli pomppulinna :D Ja sit semmonen paras juttu, missä pistetään sellaset valjaat päälle, sit juostaan ja naru kiskoo sut takaisin! Kerran lakseuduin kylläkin niskoilleni ja ne olikin sitten aika über-kipeät pari päivää! But it was totally worth it!




"Dancing"


Niiiiiin huippua!!!

Casinooo





Ruokaa oli hulluna ja kaikkee sai syödä ihan ilmaseks ja oli kyllä hullun kivaa. :) Tätä ohjelmaa oli kahteen asti. Sitten mentiin kaikki teatteri/auditorioon ja siellä oli hypnotisointi esitys! En ollu ennen nähny semmosta ja oli vaan niin siistiä!! Porukasta otettiin joukko vapaaehtosia ja sit ne teki kaikkea tosi outoa eikä muistanu jälkikäteen mitään. Se ei kyllä toiminu kaikilla. Mutta sitten taas osa yleisössä meni ihan hypnoosiin kun ne seuras vaan sitä setää ja se oli aika hassua. :)


Uneliasta porukkaa


Sitten jaettiin palkintoja ja oli pienoiset arpajaisetkin missä jaettiin läppäreitä, jääkaappi, ipad, lentoja ja kaikkee muuta kivaa pientä settiä. Pääpalkintona oli huisin hieno iso tv! Se oli ohi siinä neljän jälkeen ja siinä jäätiin vähän juttelemaan porukalla kunnes suurin osa suuntas kotia. Minä hengasin Joshin kanssa joka tuli hakemaan mut ja enpä sitten nukkunutkaan ollenkaan sinä yönä, koska kotiin menin kaheksalta, ja kirkkoon lähettiin yheksän jälkeen. Meillä oli tällä kertaa church picnic Thyee järvellä ja sit kastetilaisuus! Host-serkku Carissa meni kasteelle kuuden muun mukana. :)

Carissa :)

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Lord, Make Us Courageous

Eilen katottiin leffaa hostien kanssa, ja tykkäsin kyllä paljon! Jotenpa siis pistän teille trailerin tähän. :)



Honor Begins at Home




Päivällä kävin townissa koululla "hakemassa" Fridan ja mentiin selvittelemään miten se lähettää pari matkalaukkua ja suksikassinsa Vancouveriin. Sit mentiin Justinin, Colen, Kalumin, ja muutamien muiden kanssa A&W syömään jonka jälkeen päästiin just ulos kun alko satamaan kaatamalla, joten porukka suuntasi Christianin luo, jossa katottiin vähän leffaa. Sit minä ja Frida suunnattiin Markin shopille ja sieltä kotiin. Frida tuli siis meille kun se halusi kokeilla moottoripyöräilyä. :D Ja kyllä se siitä tykkäskin, minä mukavasti vetelin sillä minimönkijällä.

Niin ja siis katottiin Rat Race, ja vieläkin repeilen tälle kohdalle... Laitan sen siis teillekkin. :D Eilen kotiin skypetellessä mulle kyllä kerrotiin että se ei oo niin hauska.. mutta kumminkin.


Kohta BBQ iltaan Justinin luo ja sieltä yöks telttailemaan med Carely, Rain ja Maryssa. Aika meinaa loppua kesken ja kiire tulee kun pitää nähdä kaikkia. :)  Huomenna on Grad-ceremony (missä ne pitää niitä lakkeja ja laapuja) ja sen jälkeen koululla Daf Grad, eli koko yön on kaikenlaista puuhaa koulussa, yay! Tai ei se kai kestä kun neljään, pitäis selvittää mitä sitten. :P


torstai 21. kesäkuuta 2012

KuviaKuvia

Alex oli koulun kanssa Quebecissa ja toi mulle tuliaisia :)

48 vohvelia :) kaik on männeet

Josh osti mulle monsterin :)

Tein Carleylle canvas-taulun synttärilahjaksi :)

Teatteri Terracessa

"Backstagelta"
Löysin tämmösen sieltä Terracen teatterin backstagelta. Väitän että neidolla oli suomalaisia sukujuuria.

Taco Bell

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Last Week of School

Siitä faminesta selvittiin ihan kivasti ja puolenyön tienovilla 7/11 kutsui koska sieltä voi ostaa ihan älyttömän hyviä lohkoperunoita! Mutta tottakai ne oli loppu ja siellä muutenkin ruuhkaa koska se on varmaan melkein ainut paikka joka enää oli auki. Joten ostiin semmosia kanajuttuja, mutta en saanu niistäkään kun puolet alas, kai se on sitten jotekin että kun ei syö pitkään aikaan niin ei sitä sit vaan voi vetää ihan ylettömiä määriä. Seuraavana aamuna kyllä sitten tuli vähän syötyä.

Juu mutta siis hauskaa oli youth groupissa, hengattiin siellä kunnes se ranta suljettiin siinä yheltätoista ja sit lähinnä vaan ajeltiin ympäriinsä ja käytiin kattoon minun host-serkkua joka oli lan-partyissa. Se ei sentään pelannu kun puoleenyöhön..

Njaa, olin kotona suht aikasin mutta nukkumaan en päässy kovin aikasin kun pojat ei lähtenykkään ihan heti sitten vaan hengattiin meidän pihalla, kunnes ulkona alko olla aika kylmä. Mutta joo, lauantaina sai nukkua niin mikäs siinä. Sen päivän hengailinkin vaan kotosalla, ja sunnuntaina menin taas pentecostal-kirkkoon. Kirkon jälkeen mentiin jonkun tyypin luo jota mä en tuntenu, se asu ihan kirkon vieressä niin se passas hyvin. Frida ja Helena tuli myös. Populaa oli mukavasti. :) Grillailtiin vähän pihvejä siinä ja tehtiin ranskiksia! Kotitekoset ranskalaiset on niiiiin hyviä! :)) Oltiin siellä jonkun aikaa kunnes lähetiin ulos ja mentiin 7/11 ja ostettiin slushiet ja mentiin puistoon ja niin edelleen. Parasta kaikkien parhaiden kanssa. :) Ja kotia menin tällä kertaa vähän aiemmin.

Tää viikko onkin sit ollu todella kiireinen, ei oo tullu nukuttua turhan paljon, mutta aamut on tietysti normaalin aikaset. Sen lisäksi joka päivä meillä oli fiddlers harjotukset, koska eilen ja tänään on konsertit. Useempaa tuntia siellä kulutettiin päivittäin, mutta olipahan hieno konsertti eilen! :) Mun osalta fiddlers on nyt done, koska en mene siihen Smithersin konserttiin tänään, kun Christian schoolilla on Grad dinner, johon minä menen med Josh. :)

perjantai 8. kesäkuuta 2012

30 Hour Famine

Nyt oli eilen taas vähän aurinkoista ja tänään kanssa vaikka onkin sadellu, viikonlopuks pitäis kai lämmetä kunnolla.

Arctica puhu mut koulussa tähän 30 Hour Famine -juttuun. Se meinaa sitä että ei syödä 30 tuntiin, eilen ilta kuudesta nyt tänään keskiyöhön. Kuusi tuntia ois jälellä ja vähän tekis jo mieli syödä, näin 24 tunnin jälkeen. Vesi, tee, kahvi ja maito oli ainoat asiat mitä sai nassuunsa pistää ja teetä onkin nyt vedelty sitten enemmän kun laki sallii. Koulussa ois ollu riisiä tarjolla siltä varalta jos joku pökertyy, mutta eipä sentään. Täytyy sanoa että mä luulin et tää ois ollu pahempaa, mutta ei. Tai siis nälkähän tässä jo ois vähän, mutta kun juo riittävästi teetä ja maitoa niin se pitää nälän kurissa. Olo on vaan vähän heikonlainen, ja se on ärsyttävää. Mut tosiaa luulin että ois ollu pahempaa, tosin tässä onkin viimeset tunnit vielä edessä...

Pääsen myös tästä ilosta maksamaan, koska pointtihan on se että jokainen kerää sponsoreita (tai maksaa ite) ja pulittaa vähintään 30 dollaria, joka sit menee Afrikan nälänhädän auttamiseen. Hostit päätti kiltisti sponssata mua ni ei tarvinnu ite maksaa. :) Ja eikö muuten ollu ainut päivä ikinä kun meillä ois ollu jäätelöä foods tunnilla!! Mutta ei kun ei, katoin vierestä ja lipitin teetä.

Koululla ois kaikkee ohjelmaa illan, elokuvia, pelejä etc. ja sit ne yhessä syö, puoliltaöin oli tarkotus, mutta kuulemma koululta pitää olla pois 11 mennessä, niin ne joko pitää vaan 29 tunnin faminen, tai sitten on jossain muualla sen vikan tunnin. Minä nyt kumminkin skippaan tuon sosiaalisen osion ja menen pentecostal youth groupiin tässä vartin päästä. Hengataan sen jälkeen kuulemma nyt ainakin puoleenyöhön ja sit mennään jonnekkin syömään. :P

Frida tulee kanssa youth groupiin! Yay. :) Tää on kyllä eka kerta kun meen noitten porukan kanssa, mutta tunnen kumminkin suurimman osan. :) Se onkin tänään Thyee-järven rannalla, hyvä kun ei sada enää.

Miten musta tuntuu että nuo on aikeissa syödä supperia ihan justiinsa. Taidan pysytellä poissa keittiöstä.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

People are Crazy

Tosiaan onnea kaikille valmistuneille ja ylioppilaille!! :) Ja hyvää kesälomaa, täällä vielä ollaan koulussa pari viikkoa. :)

Viime viikko oli hirmu kiva. :) Nyt tällä viikolla oonkin sit ollu väsynyt ja täällä vaan sataa, mut viime viikolla oli kiva kelikin, vaikka kouluhommia oli enemmän. Nyt ei oo mitään, ehkä siks on tylsää, vaikka ei kyllä oikeestaan ees oo. Pitäis lukee Pride & Prejudice (=ylpeys ja ennakkoluulo) perjantaihin mennessä. Kamalan tylsä kirja. Katotiin se leffa nyt koulussa ja se oli ihan jees, mut ei kyllä mun suosikkeja. Kirjan fontti on vaan semmosta kärpäsen kakan kokosta ja sivuja 325 - minä kuukauden jälkeen oon päässy sivulle 115. Se ois oikeesti pitäny lukee viime viikon loppuun mennessä mut Mrs. Davey anto kaikille lisäaikaa. Mun piti lukee viikonloppuna mut se vähän jäi taas kun oli niin paljon muuta kivaa tekemistä.

Perjantaista lauantaihin oltiin youth group-porukan kanssa Rough Acres Bible Camp-leirikeskuksessa vähän laitteleen paikkoja kuntoon kesää varten. Lauantaina sinne tuli muitakin. Oli kyllä hullun hieno paikka! Ja meillä oli hauskaa perjantai-iltana, kun sillon siis vaan vietettiin iltaa. :)




Lauantaina oli Alexin synttäripartyt, oikeasti sen synttärit oli eilen. Se lähti eilen aamulla koulun kanssa Quebeciin ja tulee sunnuntaina. :) Ja joo, lauantai illan hengailin kotona. Sunnuntai aamuna en menny kirkkoon muitten kanssa kun Josh kävi hakemassa mut vähän myöhemmin ja mentiin Pentecostal-kirkkoon (helluntaikirkko) missä se siis käy. En ollukkaan ennen käyny siellä niin oli kiva, ja mä tykkäsin kyllä. :) Oli vaan niin hassua kun ne siinä alussa sano että tervehtikää ihmisiä ympärillänne, niin ihmiset vaan lähti käveleen ympäriinsä ja tervehtimään toisiaan. Olin just sanomassa hei yhelle kaverille (monet kaverit koulusta käy siellä) kun semmonen vanha musta rouva tarttui meikäläisen käsivarteen oikein tiukalla otteella ja heristi sitä ilosesti ja kajautti "Praise the Lord!!" :D Olin vaan sillei yeaaaaaa... Amen. Tuli vaan vähän yllätyksenä. Mutta siis mä tykkäsin kyllä siitä paikasta.

Sen jälkeen mentiin porukalla Steakhouseen syömään aamupalaa/lounasta joka ainakin mulle kävi hyvin kun oli aika nälkä. Siellä oli vaikka mitä tarjolla ja sillei niinkun buffettina(?) että kun makso tietyn maksun niin pysty vaan ahtamaan ittensä täyteen. :)) Sen jälkeen mentiin Walnut parkiin ja hengattiin siellä puistossa ja sit käveltiin Safeway-kauppaan jossa Jake on töissä niin saatiin ilmaisia keksejä ja munkkeja. Sit vaan käveltiin ympäriinsä kunnes päädytiin vanhan christian elementary schoolin luo jossa pojat oli käyny ainakin osan elementary schoolista. Kai niille tuli joku tarve muistella vanhoja aikoja kun ne nyt valmistuu kuukauden sisällä, niin juostiin sit ympäriinsä siellä ja koko ajan joku niistä oli sillei "dude you remember when we were in grade 2 and..."  :')

Steven (jolla on joku pakkomielle kiipeilyyn) oli ihan intona siitä ajatuksesta että kivetään koulun katolle. Ja kiivettiinhän me.

Meidän "tikapuut"

Kattomaisemaa

Siellä oli tämmönen "secret garden"

Ei pojat ei

Tunnollisesti palautettiin kaikki sinne sisäpuolelle
Päästiin kaikki alas jokseenkin turvallisesti (?), ja seisoskeltiin vähän aikaa kunnes huomattiin että yay, joku oli päättänyt soittaa poliisit. Onni onnettomuudessa se oli Joshuan vanha tuttu (:D) ja se vaan naureskeli että joo älkää menkö sinne katolle enää. Tavan vuoks sen piti ottaa kaikkien nimet, syntymäpäivät, puhelinnumerot, ja osoitteet ylös niiltä ketä siellä katolla oli, mutta tuota me ei ihan suoranaisesti myönnetty että oltas kaikki oltu siellä. Koska pojat ajatteli että on ehkä paree jos minun ja Christianin nimet ei, vaihtareita kun ollaan, kumminkaan päätyis poliisille. Se tais se poliisi kyllä tajuta että kaikki me siellä oltiin mutta ei se välittäny, ja Josh ihmetteli jälkikäteen eikö sen ois tarvinnu ottaa kaikkien nimet ylös ihan vaan koska oltiin mukana, mutta eipä haitanne. Ja se sanokin kyllä että ei tästä mitään harmia tuu mutta tavan vuoks kumminkin. Sit se nauro ja toivotti hyvää päivänjatkoa ja ajeli pois. :)

Terri oli ripittäny Joshuaa töissä eilen, mutta ihan läpällä, että sen ei pitäis saaha mua hankaluuksiin. Se siis toisaan on töissä Markilla aina koulun jälkeen, sääli että käy eri high schoolia kun minä.

Juu, tämän jälkeen mentiin Christianin luo kattomaan pari leffaa ja syömään pizzaa ja hengaamaan, ja menin kotia sitten sen verran myöhään että enpä nähnykkään ketään muita kun Terria ja Markia sinä päivänä kotona kun kaikki muut oli jo nukkumassa.

Tänään on viides päivä - tasan kuukausi jäljellä Smithersissä. Alkaa paniikki ja stressi iskeä jo nyt vaikka on vaikee kuvitella että aikaa on niin vähän. Enpä halua tietää minkälaista on viimesinä päivinä vaikka arvaankin jo. En vaan haluais lähtee, kaikki on täällä hyvin.



keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Prom !

Lauantaina siis oli prom! Nukuin ennätyksellisesti 11 asti, tosin heräsin muutaman kerran toki ennen sitä. Siivosin mun huoneen ja imuroin basementin ja kävin townissa Markin, Terrin ja Micahin kanssa. Sitten suihkuun ja meikkasin ja laitoin omat hiukseni ja violetin mekkoni ja sitten haettiin Maryssa ja mentiin Katien luo, jossa oli jo Frida ja Helena odottamassa. Myös Kim oli siellä mut lähti sit jonnekkin muualle. Kalum (Fridan deitti) ja Chris oli kanssa siellä ja Julius (Helenan deitti) tuli myöhemmin. Maryssa ja Katie meni jonnekkin ja me mentiin Telkwaan ja otetiin siinä virran rannalla kuvia, siellä oli muita kans. Sit kello olikin jo aika paljon (oltiin vähän myöhässä kun Helenan hiuksissa kesti), joten mentiin Hudson Bay Lodgelle, jossa tää koko prom siis oli.

Katien luota



Vähän tämmönen sumee, mutta näättekö nuo söpöt pinnit minun hiuksissa :))

Kuudesta seittemään oli vanhemmat kanssa paikalla ja kaikki vaan otti kuvia ja sit seittemän aikoihin mentiin sisälle. Sit oli vuorossa illa sulosin ohjelma! Ensin yks senioripoika luki jonkun tekstin jonka se oli kirjottanu äidistään, ja sit kaikki pojat haki niiden äidit tanssimaan! :') Sen jälkeen yks tyttö luki oman tekstinsä isästään ja tytöt tanssi isiensä kanssa. Dano ja Mark tanssi ehkä ekat puoli minuuttia ja sit kumpikin oli sitä mieltä että nyt riittää. :P


Maryssa <3


Poikatyttömme Kim mekossa!



Vanhemmat lähti ja sit meillä oli tietovisaa ja aina mikä pöytä vastas ekana oikein niin sai mennä hakemaan ruokaa. Me oltiin aika ensimmäisten joukossa. (; Kaikilla oli nälkä jo siinä vaiheessa. Ruoka oli namia, jälkkäri herkullista ja seura hyvää! :) Sit oli tanssia ja yleistä hengailua ja otettiin kuvia. Se kesti sillai kello kymmeneen, joten me niitä aikoja sit suunnattiin läheiselle fieldille, jossa oli menossa Relay for Life, Cancer Society keräs rahaa sillä. Joten mentiin sitten sinne kävelemään kierros ja huomattiin pari kaveria, Joshua ja Ryan, kattomassa konserttia siellä. Mä käytännössä vinguin niitä tulemaan meidän kanssa meidän after partyhin rannalle, niin suostuhan ne sit. :) Jonka jälkeen selvis ettei mennäkkään Tyhee lakelle, koska se suljetaan yheltätoista, mut ei se mitään. :D Meinattiin mennä sinne kumminkin, mut ei sit vaivauduttu, joten mietittiin lake Kathlynia, mut sit päätettiinkin lähteä Telkwaan Justinin kotiin.

Tietovisaa

Mocktails (=alkoholiton kocktail)

Relay For Life


Meillä oli suurimmalla osalla mukana vaihtovaatteita, matkalla kumminkin pysähyttiin hakemaan parin kotoa niillekkin jotain ja Owenin kotona minä ja Skeena vaihdettiin myös ja sit jatkettiin matkaa. Minä neropatti pakkasin päivällä siinä paahteessa shortsit aattelematta että iltahan viilenee, mutta eipä se niin kylmä ollukaan.

Telkwassa osa jäi Justinin luo ja muutamat meistä lähti "pienelle kävelylle" Telkwan yöhön. Telkwahan on siis semmonen tuhannen asukkaan kylä tossa Smithersin vieressä, (popula käy meillä koulussa) niin voitte kuvitella ettei se oo järin iso paikka, mutta tulipahan seuraavan parin tunnin aikana koluttua suhteellisen hyvin sekin. Haha oli ihan parasta vaikka sainkin varpaani märiksi kylmässä virrassa ja sukkahousut oli aika tuhoutuneet lenkin jälkeen.

Päädytiin takas talolle siinä puol kolmen jälkeen, kun osa porukasta oli käyny jo autoilla ettimässä meitä kun kukaan ei vastannu viesteihin ja puheluihin, hups. Kalum, Frida, ja Dusten oli siinä vaiheessa jo lähteny, mutta suurin osa oli ihan tallella, niinkuin mekin. :) Istuttiin nuotion ympärillä ja juteltiin ja pelattiin "Truth, Dare, or Would you rather" peliä joka on vähän niinkun totuutta ja tehtävää. Sit osa hävis siitä trampoliinille kaikkien peittojen kanssa, ja minä en viittiny mennä kun oli vähän kylmä niin en halunnu jättää sitä nuotiota mut jälki käteen kuulin että trampalla ois ollut tiivis ja lämmin tunnelma. Oh well, jäin nuotiolle Joshin ja Christianin kanssa, kunnes Chris nukahti. Owen oli siinä kanssa välillä mutta suurimman osan ajasta kulutin juttelemalla syvällisiä ja vähemmän syvällisiä Joshuan kanssa. He's the coolest dude I've ever met. :)

Kotia suunnattiin sit siinä ennen neljää koska Skeena halus jo nukkumaan. Kotona pikkasen jälkeen neljän, piti mennä toisesta ovesta kun yleensä meen, koska Micah oli teltassa nukkumassa meidän rec roomissa. :D Sillä oli teltta vielä pystyssä synttäreittensä jälkeen, vaikka sillon ne sentään nukku ulkona.. Ja en silti voinu vastustaa kiusausta mennä syömään mun chocolate pien jonka perjantaina foodsissa tein (oli niiiiin hyvää!), ja sitten tsekata facebookin, ja sillei se olikin melkein viis ennenkun rupesin nukkumaan. Kuitenkin, tunnollisena tyttönä laahustin kirkkoon kello kymmenen sunnuntaiaamuna.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä huippupäivä/ilta/yö ja parhaassa seurassa!

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Life Begins at the End of Your Comfort Zone

Viime viikolla olikin jo viimeset soccer-harkat, niin tänään piettiin sitten joukkueen kesken BBQ-ilta, pelailtiin ja juteltiin ja tietysti syötiin! :)) Oli niin hyvä ilma kyllä, t-paidallakin oli kuuma. Sitten vähän alko satelemaan kun kotia kävelin, mutta eipä pahasti, mukavasti vähän viilenti ilmaa. Tänään oli jo päivälläkin niin kiva keli, ettei lunch-tunnilla koulun sisällä ollu melkein ketään. Ulkona oli paria missä myytiin hot dogeja ja purilaisia, koska Muheim-elementary oli tullu siihen meidän kentälle pitämään jotain yleisurheilupäiväänsä. Näinkin Terrin ja Micahin, mutten Alexia. Huomiseks ne onkin luvannu kai sadetta.

Tässä kuva jonka nappasin kun tulin kotia :)



Tänään oli muuten Micahin synttärit, 11 vuotta on nyt hän! :) Annoin sille lahjaks sellasen Star Wars -kirjan, missä oli kaikki ne alukset oikein yksityiskohtasesti piirrettyinä jne. Tykkäs. :) Se nyt tykkää kyllä mistä vaan mikä on star wars. Noustiin kaikki aamulla sillei et oltiin mukavasti seittemältä antamassa ne lahjat, mutta minähän en tienny että tapana on piilottaa paketit, niin omani oli sitten mielikuvitukselliseti sohvan takana. :) Nojaa. Ja siinähän sit tovi vierähti, et vaikka kuinka olin aikaa varannu niin kiire tuli. Ja sit Dano ei mennykkään kouluun kun oli kipeenä, ni Mark heitti minut ja Jordynin, ja pitikin lähtee sit aiemmin, niin se siitä aamupalasta. Olin kyllä niin aikasessa et Mark heitti mut safewaylle ja ostin sieltä jotain vanukasta ja mansikoita mun aamupalaksi/lounaaksi. :)

Eilen aamulla oli muuten taas sähkökatkos, nyt ei ookkaan sillei kunnolla ollu vähään aikaan. Dano herätti mut aamulla et sun herätyskellos ei btw toimi. :P Kouluun kun päästiin niin oli jo sähköt palannu, vaikka koululla ois kuulemma joku varageneraattori(?) ollukkin.

Lauantaina on PROM!! :))) Mulla ollu nyt armotonta sähellystä mekon kanssa, kun yhen sellasen kaikenvaralta-mekon ostin Calgarysta, ja se on nätti, mutta liian lyhykäinen. Niin sit mulla oli sellanen toinen mekko minkä olin joskus syksyllä saanu joltain käytettynä, en ees oikeestaan tiiä kenen se oli. Mut ne värit ja se kuvio ei oikein menny yksiin,  niin kävin sit ostamassa värin ja värjäsin sen. :) Tänään värjäsin toistamiseen että saan värin vähän tummemmaks. Näin ajoissa kun nyt oon. En ookkaan ennen värjänny vaatteita, mutta hyvinhän tuo pelittää!

Meen tosiaan promiin Christianin kanssa, se on vaihtari Hollannista. Se on sillai hauska kun Frida ja Helena menee molemmat kanssa sitten Chrisin kavereiden kanssa, niin ollaan kaikki kivasti porukalla, ja voidaan mennä sit juhlimaan after partyja yhessä. En kyllä oo ees ihan varma mitä tehään, koululla ollaan ainakin sen jonkin aikaa, ja sit ehkä mennään rannalle, varmaan riippuu säästä. :)

Promhan on valmistuville, mutta muutkin kutsun saaneet voi tulla. Maryssa olikin sit ihan innoissaan, että se voi tulla meidän kanssa promiin, jo mä kutsun sen. Ja Kate ja Michelle myös. Eli ne on nyt kaikki tulossa. :D

Että tämmöstä tänään, huomenna torstai, jeijj!! Mä tykkään torstaista. :)





perjantai 18. toukokuuta 2012

Getting lost helps you find Yourself

Viime viikko ja nyt alku viikko onkin ollut tosi hyvä ja lämmin keli. Ja vissiin aika kuiva, koska mun nenästä on vaan alkanu vuotaan verta vaikka kuinka monta kertaa viimesen viikon sisään. -.- Mutta tänään satokin sitten kivasti just kun olin menossa towniin.

Viime perjantaina olin kävelemässä kotiin valtatien viertä kun tajusin että ei herran pieksut, taas. No ei mulla ollu nenäliinoja tai mitään kun olin heittänyt kamat Markin työpaikalle, mut lompakosta löysin kuitteja... Ei toimi. Tähän mennessä mulla olikin jo naama vähän punasena, ja kaikki vaan valu suuhun, ew. Musta tuntuu että ohi ajavat ihmiset vähän katto kun meikäläinen sylki verta siinä tien vieressä. :D Nojaa, ne kuitit ei tosiaan imeny yhtään sitä, niin kädethän siinä oli sit kans täynnä. Loppuhan tuo ajallaan, ja olinkin melkein kotona jo kun Mark poimi mut kyytiin, sitä vaan nauratti kun se katto mua, enhän mä oikein ollu voinu pyyhkiä mun namaa ihan puhtaaks.

Tosi monena iltana oon pessy naamaani ja avannu simmut ja lavuaari on ihan punanen. Again. Samoin eilen illalla, ja sillä kertaa se ei sit meinannukaan loppua ihan heti, niinkun yleensä. Tänä aamuna heräsin sattumalta 6.20 ja aattelin että meenpäs bathroomiin nyt kun kukaan muu ei vielä oo menossa sinne, sit tuun takas ja vaan loikoilen tossa seittemään. Mutta eikä mitä kun taas alko tuleen verta! Ja tällä kertaa siinä meni jotain 20 minuuttia ennenkun sain sen loppumaan. So much for the sleeping. Mut sain sit aamutoimeni tehtyä ja olin jopa aika aikasessa, menin kouluun ja ehin olla ehkä viis minuttia tunnilla ennen kun alko taas. :D Olin vaan vähän sillei että "Mrs. Davey can i go to the washroom, my nose is bleeding... again." Sit istuskelin siellä vessan pöydillä seuraavat puol tuntia kun ei se vaan meninannu loppua millään! Monet tuijotti vähän kun ne kävi vessassa, ja yks tyttö kysykin multa että onko kaikki hyvin. :P Ja sit Maryssakin tuli ja se ei eka tajunnu et se oon minä, sit se oikein ilosesti alotti tervehtimään, mut sit se huomaskin miten meikäläisen paperi olikin jo läpimärkä ja verta valu kättä pitkin hiuksiin ennenku ehin lavuaarille asti. :D Maryssa alotti niin hyvin "Oh, heeeyAAAAA ARE YOU OKAY!?" Mua rupes vähän naurattamaan. Ainiin, ja kaikkein hassuinta oli kun rupes aivastuttamaan kesken kaiken.. Peitin sentään, mut oishan tuo komeasti levinny koko washroomiin! :)

Että näin, arvelin että teitäkin kiinnostais.

Tänään foodsissa syötiin jotain munkkijuttuja joita eilen alotettiin. Tai ei se niinkun munkkia ollu suoranaisesti, ehkä jotain donitsin kaltasta? Semmosta höttöstä juttua minkä sisään laitettiin sellasta namimössöä ja päälle suklaasekotusta. :)) Olihan tuo namia! Mutta, minä kyllä sanoin että meidän pitäis varmaan tehä siitä suklaamössöstä vähän vetelämpää, että se kauniisti valuu siihen päälle, ja kyllä se sit siitä taas jäähtyy ja kovettuu. Mutta Rain oli sitä mieltä että ei ei, kyllä se on riittävän hyvää, joten kun se sitä sit lusikoi niiden meidän leivonnaisten päälle, niin nehän kökähti siihen sit samoin tein semmosiks kokkareiks. :D Ei näin. Mutta oli ne hyviä. :)

Onko tämä kaunista, kysyn vaan??


Se olikin päivän toinen tunti, niin oli hyvä välipala siinä. Sit oli kuvista, ja sain valmiiksi sen mun ceiling tilen! Siis sen kattojutun, otan kuvan ens viikolla. Nyt mun pitäis vielä päättää, että mihin päin koulua haluan sen sijotettavan. Mää luulen että pistän sen lähelle mun lockeria. :)

Kuviksen jälkeen oli lunch mutta eipä mulla taas vaihteeks ollu pahemin ruokaa mukana, niin lähin Dylanin kanssa käymään sen kotona kun se asuu lähellä koulua. Viimesellä tunnilla oli ranskaa, mutta vaan leikittiin koko tunti. :P Nyt ei tosiaan huomenna oo koulua, ja maanantaina on May Day tai Victoria Day, eli vapaata, niin on neljän päivän viikonloppu, kelvannee!

Keskiviikkona käytiin ranskan tunnin kanssa pienessä museossa kattomassa vähän taidetta, josta sit kirjotetaan ranskaks pieni juttu. Tulomatkalla mentiin koko porukalla DQ:iin! :)) Minä ostin mansikkapiirtelön, ja olipa hyvää ja niin söpön näkönenkin!

Museota

Love <3

Tässä loppuun vielä kuva jonka otin soccer-pelin jälkeen kun oltiin kävelemässä takasin fiddlers harjotuksiin. Hudson Bay Mountain ja vaahteranlehti-lippu. <3 Tuo on tuo lippu Muheim-elementary schoolin edessä, pojat käy siellä koulua. :)

<3