Vancouver calling

Hah sorry kun nyt ei oo täältä kuulu mitään, on ollu liian kiire ja sitten on iskeny laiskuus.

Mutta täällä ollaan nyt, Vancouverissa. Lähtöaamuna oli ilmassa stressiä aikas paljon, mutta kyllä se siitä sitten. Hyvillä fiiliksillä viimestä kertaa vietin hetken pöydän ääressä host-sisarusten kanssa ja söin aamupalavohvelini. Viimeiset tavarat laukkuihin. Petasin sänkyni ja tuijotin tyhjää huonettani. Lopulta oli sitten aika ottaa laukut ja mennä. Lentokentällä oltiin ajoissa, check-innissä selvisi että kumpikaan laukku ei ollut ylipainoinen! Ei tarvinnu maksaa kun 20 dollaria ylimääräsestä laukusta! :) Sitten odottelin siinä kaikkien ihanien ihmisten kanssa, kun populaa alkoi tulla sisään ja tehdä omat check-insä. Hostien lisäksi oli serkut, aluevalvoja, Skeena, Kim ja Kimin perhe ja Josh ja sen äiti. 16 saattaajaa mä taisin laskea. :)

Lento Vancouveriin tuntui tosi lyhyeltä, ja siellä kamat kasaan ja Cathy, perheen äiti, oli tullut mua hakemaan ystävänsä kanssa. Matka kotiin kesti ruuhkien kanssa suunnilleen tunnin, ja kotona odotti Joshua ja Kayleigh (J täyttää ensi kuussa 6 ja K on 3) sekä Milla, joka oli täällä siis Suomesta nyt viimeset viis viikkoa. Milla on puoliks englantilainen, btw ja aivan huippu. :) Se oli kyllä tosi kiva kun se oli täällä niin oli toi eka viikko vähän helpompi ja sai rauhassa totutella paikkaan ja tapoihin ja ihmisiin. Nyt eilen käytiin viemässä se lentokentälle. :(  

Kiva juttu muuten on, kun perheen isä, Simon, on töissä kuntosalilla joka on tossa lähellä, ja siellä on nyt heinäkuun sellanen Teen Fitness-juttu että kaikki teinit pääsee ilmaseks sinne, niin nyt oon joka päivä käyny siellä, mikä on tosi kiva koska siitä saa sit semmosen parin tunnin breakin itelleen joka todellakin on tarpeen. Ja siis se on semmonen tosi iso kuntosali mitä aina leffoissa näkee! :)) Hullun siistiä!

Nyt on jees kun mulla on vielä mun kanadan puhelin täällä niin on vielä voinu pitää yhteyttä helposti Smithers-ihmisten kanssa, ja skypetellykkin oon Joshin kanssa, ja sit eilen hostien. Tai vaan Markin ja Jordynin kun muut ei ollu kotona. Oli kyllä tosi kiva nähä niitä ja jutella hetki. Ne sano että minun lähto oli paljon rankempaa kun ne oli kuvitellu. Ne itseasiassa ehotti että kun tiiättekö air milesit? Siis kun ostelee tavaraa kaupoista niin samalla kerää air milesiä, eli jos niitä on tarpeeks niin voi lentää jonnekkin eikä tarvi maksaa lentolipusta. Aika kauanhan niitä pitää kerätä että minnekkään voi lentää mutta siis niin. Hostit ehdotti että jos se ois käyny vaikka tuskin kävis, niin niillä ois riittävästi air miles että ne voi lennättää mut vielä Smithersiin ja takasin pariks päiväks tän kuun lopussa ennen kun meen kotia. Eihän se toimi mutta ajatus oli aika hellyyttävä. :') Enkä muutenkaan tiiä oisinko halunnu käyä sit taas sitä lähtemis-prosessia läpi uuestaan. Ehotin että jos ne lentäs Vancouveriin ja ne harkitsikin mutta se ei välttämättä nyt taida onnistua.

Mutta nyt taitaa elokuva loppua jota lapset pistin kattomaan ja mun ajatus rentoutumisesta ei onnistunut yhtään kun koko ajan piti olla jotain tekemässä kumminkin. Mutta minkäs teet.

Täällä on koko BC:ssa ollu tosi hyvät ilmat siitä lahtien kun lähin Smithersistä, eli koko viikon on ollu tosi kuuma ja ollaan oltu pihalla lasten kanssa paljon. Ne on kai lupaillu että kelit ois tämmöstä seuraavat pari viikkoa, eli siihen asti kunnes lähen suunnilleen, kävis mulle. :) Ruskettunukkin oon tässä viikon sisällä, kivakiva. :)